Suomen 100-vuotisjuhlavuonna historiamme saavutuksia on ihailtu ympäri maailman. Suomi näyttäytyy maana, joka on köyhyydestä ja kurjuudesta noustuaan kasvattanut kansansa elintasoa ja hyvinvointia. Suomessa se on osattu tehdä tavalla, josta muut maat haluavat ottaa oppia. Tasa-arvoisesti. Juhlavuosi alkaa lähestyä loppuaan, ja on syytä siirtää katseet menneisyyden sijaan tulevaisuuteen. Mistä tunnetaan 150-vuotias Suomi? Millaisen lahjan haluamme antaa juhlavuoden 2017 vauvoille?

Lahjaksi voisimme antaa suomalaisille maailman parhaimman terveyden.

Lähtökohdat ovat hyvät. THL:n mukaan keskimäärin suomalaiset ovat terveempiä kuin aiempina vuosikymmeninä ja arvioivat myös itse terveydentilansa pääosin hyväksi. Suomalaiset myös elävät pidempään kuin aiemmin. Imeväiskuolleisuus on alhaisempaa kuin missään. Kiitos neuvolajärjestelmämme. Ikäihmiset ovat yhä toimintakykyisempiä ja elävät pidempään. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten terveydentila on kärkikastia. Kuitenkin eliniän odote on Suomessa edelleen miehillä huomattavasti naisia alhaisempi.

Italiassa on saari, jonka asukkaat elävät hyvin pitkäikäisiksi. Tutkijat kiinnostuivat kansainvälisestikin tästä hyvin poikkeuksellisesta ilmiöstä. Ensin he sulkivat pois geenien merkityksen pitkän iän salaisuutena. Koska elintapojen osuus terveydestä ja hyvinvoinnista on 75 prosenttia, keskittyivät tutkijat saaren asukkaiden elintapoihin. Melko pian he havaitsivat, ettei saarella asuvien elämässä korostunut mitenkään erityisesti terveellinen ruokavalio tai liikunta. Sen sijaan saarelaiset tuntuivat elävän tiiviissä yhteisössä, jossa keittiöön ilmestyi vähän välillä naapuri kahville, tuttava tuomaan vihanneksia maatilalta tai sukulaiset ruokailemaan yhdessä.

Huomionarvoista olikin tämän tutkimuksen havainnot. Pitkän eliniän ja paremman hyvinvoinnin salaisuus näyttäisi olevan sosiaaliset suhteet. Vähintään kolme pysyvää ja läheistä ihmissuhdetta suojaavat ihmistä rokotteen lailla. Erityisesti naiset näyttävät muodostavan sellaisia ystävyyssuhteita, joiden varaan voi laskea tukea tarvitessaan tai iloa jakaessaan. Kolme läheistä ihmissuhdetta ei kuitenkaan yksin vielä riitä, vaan päivittäisen kanssakäymisen muiden ihmisten kanssa todettiin olevan ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnin edistämisessä. Se, että vaihtaa kaupassa kuulumiset lihatiskin myyjän kanssa tai roskista viedessään naapurin kanssa, ovat merkittäviä terveyteen vaikuttavia tekoja. Yksinäisyys ja eristäytyneisyys taas lisäävät pahoinvointia ja jopa sairauksia.

Maailman terveimmäksi kansakunnaksi pääseminen vaatii meiltä tekoja. Eriarvoisuudesta johtuvien terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen auttaisi tavoitteen saavuttamisessa. Siksi on huolehdittava, että ihmisillä on pääsy tarvitsemiinsa terveyspalveluihin lompakon paksuudesta riippumatta ja että myös työttömien vanhempien lapsilla on mahdollisuus esimerkiksi harrastamiseen. Työtä on tehtävä myös siinä, miten kohtelemme muita. Kouluissa ja työpaikoilla voisimme sitoutua siihen, että tuemme ja arvostamme toinen toisiamme erilaisuudesta huolimatta. Koulukiusaamisen vastaisessa työssä on tehty viime vuosina paljon hyvää, mutta aikuiset eivät ole onnistuneet ihan niin hyvin. Toistaiseksi Suomi on esimerkiksi työpaikkakiusaamisessa Euroopan kärkimaita. Terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi on siis keskityttävä myös työyhteisöihin. Ollaksemme maailman tervein kansakunta on meillä oltava myös maailman tervein työelämä.

Suomen menestyksen takana ovat aina olleet suomalainen sisu, yhteen hiileen puhaltaminen ja kova työ. Kun ihmisten paremman elämän edellytyksiä on haluttu tuottaa tasa-arvoisesti kaikille, on kehitetty hyvinvointiyhteiskuntamalli, joka hakee vertaistaan. Nykysuomalaisten terveyden suurin uhka on yksinäisyys ja eristäytyminen muista. Eriarvoisuuden kasvu yhteiskunnassa lisää eristäytymistä ja syrjäytymistä. Tämä maa tarvitsee lahjaksi tasa-arvoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vain toinen toisistamme välittäminen tekee meistä maailman terveimmän kansan.

Kristiina Salonen, kansanedustaja