Tiedote 6.10.2017

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) sanoo, että näin vanhusten viikolla tarvitaan rehellistä keskustelua vanhuspalveluiden nykytilasta Suomessa. Juhlapuheiden sijaan katse tulisikin kääntää esimerkiksi vanhuspalveluiden laatusuosituksiin tehtäviin muutoksiin.

Valtion ensi vuoden talousarvioon on sisään leivottu vanhuspalveluiden laatusuositusten muutosesitys, jossa henkilöstömitoituksen laskentatapaa muutetaan. Se uhkaa tuoda heikennyksiä vanhuspalveluihin.

– Sanotaan, että hoiva-avustajien ja virikeohjaajien laskeminen hoitajamitoitukseen antaa mahdollisuuden hoivatyön ammattilaisille tehdä omaa osaamistaan vastaavaa työtä. Pahimmillaan se kuitenkin tarkoittaa, että nykyistä vähäisemmällä hoitajamäärällä tehdään samat työt kuin ennenkin. Tekemätöntä työtä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa riittää. On kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, millaisella osaamisella mitäkin työtä tehdään. Hoitajamitoitukseen tulisikin laskea vain välitöntä hoivatyötä tekevät alan ammattilaiset. Vanhusten hyvinvoinnille välttämättömät virike- ja muut tukipalveluiden työntekijät tulevat sitten hoitajamitoituksen päälle. Vain sillä tavoin voidaan saada aikaan laatua, joka käsittääkseni on suositusten tarkoitus”, painottaa Salonen.

Salonen sanoo, että ymmärrys hoivatyöstä tuntuu olevan hukassa, jos ajatellaan, että vanhustyötä voi tehdä ilman alan koulutusta.

– Vanhustyö ei ole sama kuin lähimmäisen auttaminen, vaan asiantuntijuutta ja alalle soveltuvuutta edellyttävää työtä. Ruuan voi nostaa pöydälle jokainen meistä, mutta kohtaamisessa ikäihmisen kanssa hoitajan kuuluu tunnistaa myös merkit aliravitsemuksesta, kuivumisesta tai pitkittyneestä ruokahaluttomuudesta. 100-vuotiaassa Suomessa ei ole pulaa ruuasta, mutta maamme rakentaneet vanhukset voivat silti tässä maassa kärsiä aliravitsemuksesta. Sellaista ei vaan voi hyväksyä, napauttaa kansanedustaja Kristiina Salonen.

Salosen mukaan päättäjien on kuunneltava nyt vanhustyön ammattilaisia, jotka kokevat usein suurta kuormittuneisuutta työssään.

– Nyt apua tarvitsevat vanhukset ovat monin tavoin hyvin vähään tyytyväisiä ja vaatimatontakin sukupolvea. He eivät halua olla kenellekään vaivaksi. Siksi vanhuspalveluiden tilannetta ymmärtääkseen on tärkeä kuunnella myös sitä viestiä, joka tulee alan ammattilaisilta. Ympäri maan koulutetut ja motivoituneet hoitajat kertovat ylikuormittuvansa työssä. Erityisen raskasta on arvoristiriita, jossa hoitajat kokevat, etteivät voi tehdä työtä tavalla, jonka he kokevat inhimilliseksi ja laadukkaaksi. Monet vaihtavat kokonaan alaa juuri tästä syystä – sen pitäisi olla iso hälytysmerkki.

– Erityisesti kotipalvelut ja tehostettu palveluasuminen ovat valtavan työkuorman alla. On kestämätöntä olla työssä, jossa pelkää, ettei pysty turvaamaan asiakkaiden hyvää hoitoa ja turvallisuutta, vaikka antaa kaikkensa. Isona vaarana on, että laatusuosituksen muutos alkaa ohjaamaan ajatteluamme vanhustyöstä siihen suuntaan, että sama käsiparimäärä riittää, osaamistasosta ei ole niin väliä. Ei se voi olla tavoitteena Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

 

LISÄTIETOJA: Kristiina Salonen, 050 512 0010