Ihmisen kokoinen kaupunki

Ajankohtaista,Etusivu

Matka kohti kevään kuntavaaleja on edennyt historiallisen epävarmoissa merkeissä, kun koronaviruspandemia langetti synkkiä pilviä kuntien ylle. Tilanne oli haastava jo ennen keväällä puhjennutta kriisiä. Korona syvensi monen kunnan ahdinkoa entisestään, kun verotulot romahtivat, sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat ja työllisyys kärsi alueittain jopa katastrofaalisista iskuista. Monet vaikeudet eivät ole vielä edes realisoituneet kokonaisuudessaan, vaan kriisin taloudelliset vaikutukset tulevat heijastelemaan kunnissa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Tänä vuonna maan hallitus on pehmentänyt kuntien taloudellisia iskuja tukemalla kuntia yhteensä 1,6 miljardilla eurolla. Kuntien tukeminen onkin ollut ensisijaisen tärkeää, jotta peruspalvelut on saatu tulojen romahtamisesta huolimatta pidettyä käynnissä. Osin peruspalveluiden tarve on kriisin seurauksesta myös kasvanut. Samaan aikaan kun pyritään ratkomaan kuntien akuuttia kriisiä, on katse kuitenkin suunnattava jo tulevaan. Miten kunnat saadaan koronakriisin jälkeen takaisin raiteilleen, ja miten kasvun edellytyksistä voidaan huolehtia kaikilla alueilla?

Koronasta huolimatta hallitus on määrätietoisesti pitänyt kiinni oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden periaatteistaan talouspolitiikassa. Hallituksen esitys asiakasmaksulain uudistamisesta saatiin eduskuntaan käsiteltäväksi ja esityksen arvioidaan alentavan lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksuja. Esityksessä ehdotetaan muun muassa hoitajakäyntien ja alaikäisten poliklinikkakäyntien muuttamista maksuttomiksi, sekä maksukaton laajentamista esimerkiksi tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon sekä toimeentulotuesta korvattaviin asiakasmaksuihin. Lisäksi hoitajamitoitus astui syksyllä vihdoin voimaan ja nousee porrastetusti seuraavien vuosien aikana. Olemme valtakunnallisesti tahtoneet parantaa vanhustenhuoltoa lisäämällä sinne työntekijöitä sekä antaa tuloista riippumatta jokaiselle laadukkaita ja edullisia terveyspalveluja. Tahtomme muuttuu näin todeksi. Työtä on vielä tehtävä sen eteen, että jokainen saisi hoitoa viivytyksettä. Ajalla on ratkaiseva merkitys sairauden parantamisessa. Periksi emme saa tästä tavoitteesta nyt antaa.

Hallituksen tulevaisuusinvestoinneilla pyritään huolehtimaan siitä, että Suomessa olisi myös tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa työmarkkinoilla. Hallitus on tehnyt panostuksia mm. lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienentävä asetus astui voimaan. Lisäksi päivähoitomaksuja kohtuullistettiin. Laadukas varhaiskasvatus takaa jokaiselle lapselle yhdenvertaisen pääsyn kehitystä tukevaan oppimisympäristöön ja tasaa siten lasten eriarvoisuutta aikuisuuteen asti.

Seuraava askelmerkki tulevaisuusinvestointien tiellä on oppivelvollisuuden laajentaminen. Toisen asteen opinnoista tulee aidosti maksutonta, ja jokaiselle suomalaisella nuorella on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella itselleen ammatti tai ylioppilastutkinto perheensä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Tämän lisäksi hallitus on antanut lisämäärärahaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille opettajien ja ohjaajien palkkaamiseksi. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on varattu yhteensä 80 miljoonan euron lisämääräraha. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022. Oppivelvollisuuden laajentaminen on mittava, peruskoulun kaltainen uudistus, joka avaa myös uuden kappaleen suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa. Asiasta on puhuttu ikuisuus, mutta nyt se vihdoin toteutuu.

Kuntavaalit ovat tärkeät. Niissä ratkaistaan asioita, jotka ovat lähimpänä ihmisten arkea. On väistämätöntä, että kunnissa on edessä vaikeitakin vuosia, kun Covid-19:n tilanne rauhoittuu ja kriisin lopulliset vauriot paljastuvat kokonaisuudessaan. Silloin on tärkeää, että kunnissa on päättäjiä, joille tärkeintä ovat inhimilliset arvot ja ihmiset. Rauman on oltava asukkailleen ihmisen kokoinen kaupunki.

Kristiina Salonen
Valtuutettu
Kansanedustaja
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja